Lähes kaikki ovat kuulleet tarinan muinaisesta saaresta, joka upposi meren syvyyteen yhden ainoan traagisen päivän ja yön aikana. Myös minä piirsin sen 12-vuotiaana kotini karttapalloon; Atlantille, Azoreiden saariryhmän yhteyteen. Olin aina loukkaantunut, kun joku rohkeni väittää sen sijainneen jossakin aivan muualla, kuin Herakleen pylväiden  takana, johon Platon sen sijoitti. Vuosia kestäneen kypsymisprosessin seurauksena, jonka aikana kehittelin teorioita faktoista ja oivalluksista, syntyi lopulta tämä kirja.

 Teos pitää sisällään vallitsevalle nykykäsitykselle vieraita ajatusmalleja ja näkökulmia. Vaikka itse suhtaudun kirjan sisältöön vakavasti ja kirjoitin sitä usein oivaltavan hurmioituneessa mielentilassa, minulla ei ole oikeutta vaatia sitä muilta. Jokainen ottakoon maailmankuvansa rakennuspuiksi vain sen, minkä mahdolliseksi, hyväksi ja järkeväksi kokee.

 Uskon että Atlanttisen merenpohjan painumiselle voidaan löytää todellisia, jopa todennäköisiä syitä. Lisäksi erittäin lukuisia vedenpaisumustarinoita ei voi jättää huomiotta. Niitä löytyy hyvin monista kulttuureista ympäri maailmaa…