Jääkausi sisältää ajoittaista vaihtelua, jolloin jäämassat välillä sulavat, toisinaan lähes kokonaan, palatakseen kuitenkin ”pian” uudestaan. Eräitä tällaisia jäiden sulamisen kesäkausia nykyisen jääkauden sisällä olivat ns. Brörupin Interstadiaali ja Odderaden Interstadiaali, jolloin lähes koko mannerjää suli. Ainoastaan Norjaa peitti suuri jäätikkö. Miksi Norjaa? Golf-virtahan ohjaa leudot ilmamassat ensimmäiseksi juuri sinne? Norjan tulisi olla Pohjois-Euroopan lämpimimpiä kolkkia ja Golf-virran lämpövaikutuksen etupiiriä, josta alavan maan jäämassat sulavat ensimmäisenä! Norjassa ei myöskään kasvanut lainkaan puita, vaikka Suomi ja Ruotsi olivat tilapäisen koivumetsän peitossa!
Tutkijat tuntevat useita jääkausia. Miksi jääkaudet ylipäätään alkavat? Miksi ne jostakin tuntemattomasta syystä ajoittain peittävät alleen suuren osan maapallon pohjoisia osia? Teoriamme on seuraava:
Atlantin keskiselänne on koko matkaltaan tulivuorten ”rei’ittämä” ja vulkaanista toimintaa tapahtuu usein. Aika ajoin myös veden pinnalle nousee saaria, jotka saattavat kasvaa suuriksikin, kuten esimerkiksi tuliperäinen Islanti. Tämä heikentää Golf-virran vaikutusta, aluksi heikosti, mutta myöhemmin olennaisesti, mikäli este syntyy oikeaan paikkaan. Kolmen mannerlaatan kohtauspiste Azoreiden tienoilla on tälle ajoittaiselle saaripato prosessille erityisen potentiaalinen kohta.
Myös Pohjois-Amerikan itäisin mannerlaatan kärki joka työntyy meren alla yllättävän etelään, patoaa ja suuntaa Atlantin merivirran mahdollista reittiä olennaisesti. Tämä Saint Pierre et Miguelon kaakkoispuolella sijaitseva valtava mantereen osa on nykyään kokonaan veden alla, mutta jäämassojen pullistamana se nousee helposti kuivalle maalle ja kääntää lämpimän merivirran suunnan vääjäämättä kohti itäkaakkoa.
Golfvirran estymisen ja ”alaspäisen” kiertymisen seurauksena pohjolaan kiertyy vain kylmiä merivirtoja ja maa-alueille alkaa syntyä jäätä, joka ei ehdi sulaa kesälläkään. Jäämassan paisuessa syntyy sekundaari vaikutus, joka on maankuoren paineen siirtyminen kohti keskiselännettä. Tämä alue nousee ylöspäin, samalla kun pohjoiset osat painuvat. Paine saa myös magman tunkeutumaan yhä enemmän maanpinnan aukoista, joka osaltaan kasvattaa saaria.
Kolmas vaikutus syntyy kun yhä enemmän vettä sitoutuu jäähän ja merien vedenpinta laskee. Tämän seurauksena estesaaret ja Saint Pierre et Miguelon merivirtaohjuri kasvavat pinta-alaltaan yhä, Golf-virta hiipuu entisestään ja jäämassat puolestaan vahvistuvat, keskiselänteen saaria ylös painava magmakupla kasvaa jne.
Kun tämä kehitys jatkuu, jäämassan paine muuttuu musertavaksi ja maankuori painuu lopulta lommolle useita satoja metrejä, laajalta alalta. Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerjäiden paine nostaa merenpohjaa Keski-Atlantin suunnalta, kun paljon ohuempi mannerlaattojen kohtauspisteen basalttikerros antaa myöden ja merien massa siirtyy jään muodossa osittain maalle. Pohjoisen pallonpuoliskon muoto on mantereiden sitä ”ympäröivän vaikutuksen” johdosta senkaltainen, että niin Amerikan, kuin Euroopan ja Aasian mannerjäiden paine siirtyy lainomaisesti lähinnä keskelle Atlanttia, jossa astenosfääri on lähinnä maankuorta. Azoreita ympäröivä parin kilometrin syvyydessä sijaitseva matalikko nousee paineen vaikutuksesta (ja pieneltä osin myös merenpinnan laskun vaikutuksesta. Myös merenpohjan ja maankuoren keskinäisellä tasapainon hakemisella on merkitystä, kun ne kelluen mukautuvat toistensa uuteen massa-asemaan elastisen astenosfäärin pinnalla) ylös, koska se sijaitsee Euraasian, Pohjois-Amerikan ja Afrikan laattojen risteyskohdassa ja on näin ollen paineisten voimien luonnollinen kohtauspiste. Onpa mainitussa kolmen mannerlaatan risteyskohdassa oma erillinen mannerlaattakin, jota sanotaan ”Azoreiden mikrolaataksi” Se saattaa olla muinaisen suurmantereen, Pangean erilleen murtumisen prosessissa mantereesta lohjennut ”palapelin” kappale, joka sopii Gibraltarin kohtaan. Mantereita ei niinkään tule sovittaa toisiinsa, varsinkaan jos jättää huomiotta veden alla piilevän mannerlaatan. Mantereen muotoja on sovitettava Atlalntin keskiselänteeseen…
Azoreiden alla piilevä Pluumi, joka on erittäin syvälle maapallon vaippaan saakka ulottuva purkautumiskanava, saattaa myös olla ajoittaisten estesaari-ilmentymien taustalla. Pluumin päällä sijaitseva Hot Spot sijaitsee aina samassa kohdassa, vaikka sulan kiviaineksen päällä ajelehtivat mannerlaatat vaihtavat hitaasti sijaintiaan. Myös Islanti sijaitsee Pluumin päällä ja mikäli tämä Pluumin synnyttämä jättiläissaari sijaitsisi alempana Atlantilla, se aivan varmasti vaikuttaisi Golf-virtaa ohjaavasti, kiertävästi ja patoavasti, ja käynnistäisi... https://www.bod.fi/kirjakauppa/atlantis-ja-jaeaekauden-lopun-katastrofi-r-a-karmanen-9789523390676
