Kun Espanjalaiset valloittajat saapuivat 1400-luvulla ”Atlantiksen naapuriin”, Teneriffan saarelle ja vakiintuneen sivistyneen käytännön ohjaamina vähitellen teurastivat alkuperäisväestön, he kohtasivat ehkä Euroopan alkuperäisimpiä ihmisiä. Nämä asukkaat olivat vaaleaihoisia, vaaleahiuksisia ja sinisilmäisiä. He olivat rakentaneet saarelleen mm. pyramideja ja olivat kenties kasvisyöjiä, sillä he eivät kalastaneet lainkaan.

  Tätä viimeistä paratiisisaarta asuttaneiden Guanchen kansan kielessä oli voimakkaita yhteyksiä Intian muinaiseen ja ehkä alkuperäiseen viisauskulttuuriin Dravidoihin, jotka ovat todennäköisesti rakentaneet mm. nuo ikivanhat Indus kulttuurin kaupungit Mohenjo Daron ja Harappan. Heidän kielessään oli runsaasti samoja ja lähes samoja sanoja kuten mm: Ara, Vuohi, ja: Goro, paimenkoira. Lisäksi saaren Alun perin Guanchen kielinen kotisaaren nimi Tenerife, valkoinen vuori on Dravidaksi Tin-eriv, eli valkoinen vuori tai loistava vuori.

 Asian tekee vielä mielenkiintoisemmaksi se, että myös Baskien ja Dravidoiden kielessä on selkeitä yhteneväisyyksiä, jotka eivät selity mahdollisilla kauppayhteyksillä. Mm. Dravida sana Himalaya on Baskein kiellä ima-alaia, joka tarkoittaa kuvaavasti: ”kuvamaisema”.

 Pohdittaessa kansojen alkuperää unohdetaan usein, että Euroopan eteläpuolella sijaitseva Sahara oli kehityksen kannalta enemmän kuin ihanteellinen tuohon aikaan. Se ei ollut karua aavikkoa, vaan kosteikkojen täplittämää rehevää savannia ja metsää, jossa ilman lämpötila oli sopiva vuoden ympäri. Miksi se on nykyään karua aavikkoa? Koska Atlantista ja pohjoista jääkautta väistävä Golf-virta toi sinne lauhaa merellistä ilmaa ja riittäviä sateita. Tilanne muuttui radikaalisti, kun mannerlaatat villiintyivät, estesaari hävisi, Golf-virta kääntyi ja mannerjäät alkoivat vähentyä nopeasti.

 Platonin mukaan Atlantiksen vaikutuspiiri ulottui laajalle alueelle, myös välimeren ympärysseudulla: ”he hallitsivat paitsi lähisaaria (kuten Kanariaa), vielä Libyan alueita salmen tällä puolen, aina Egyptin rajoille saakka”, eli oletamme että Keskiselänteen suurin saari oli kulttuurin keskuspaikka, sitä ympäröivien saarten, niin kaakkoisten kuin läntistenkin ollessa etuvaikutuspiiriä. Saharan rehevä aarreaitta oli sitä myös. Nykytiedon valossa juuri näitä Pohjoisen Afrikan seutuja piti tuolloin hallussaan ns. Ibero-Maurusian kulttuuri, joka vaikutti n. 25 000 – 11 500 vuotta sitten! Geenitutkimuksen mukaan heidän elinpiirinsä ulottui myös Afrikan luoteisosiin ja todennäköisesti myös Kanarian saarille. He puhuivat esiberberikieliä. Sanalle ”Ibero” viitataan myös Espanjan seutuihin, kuten myös Platon toteaa: ”He hallitsivat myös Eurooppaa, Etruriaan (Italian pohjoisosiin) asti”.  Myös Baskiyhteyksiä on Ibero Maurusianin yhteydessä väläytelty usein. Lisäksi he edustivat todennäköisesti tuota ”alkuperäistä” Cro-Magnon ihmisen pitkää ja klassisen komeaa rotua, joka on nykyään lähes sammunut. Parhaat jäljet siitä on nähtävissä yhä Kanarian Guancheissa!

 Pohjois- ja luoteis Afrikan rannikolla on jälkiä nykyihmiskulttuureista jo yli 100 000 vuoden ajalta. Ne saattavat kuulua erilaiseen kulttuuriseen vaikutuspiiriin, kuin mitä normaalisti ollaan totuttu ajattelmaan!

 Samaan aikaan Ibero Maurusianin kanssa välimeren pohjoispuolta asuttivat Solutrealaiset, jotka olivat siis kenties yhtä ja samaa kulttuuria eteläisten seutujen kanssa. Kun vielä lisäämme tähän Clovisin paleointiaanikulttuurin Atlantin toisella puolella, joka muistuttaa hyvin läheisesti Solutrean kulttuuria ja joka on ollut Arkeologisena arvoituksena jo pitkään, johtuen voimakkaasta samankaltaisuudesta, voimme aavistella laajaa, Platoninkin kuvaamaa kulttuurialuetta.

 Näiden kulttuurien aikaisempaa käsitystä suurempaan kehittyneisyyteen viittaa myös se, että paljon myöhäisempi muinaisen Egyptin kulttuuri alkoi mystisesti valmiista alusta. Jopa kirjoitustaito esiintyi sen ensimmäisestä dynastiasta saakka. On selvää, että Luoteis-Sahara ja meren nykyisin peittämät rannikot kätkevät vielä paljon löydettävää. Jotakin kulttuurista vaikutusta välittäviä puuttuvia renkaita on jo löydettykin: Esimerkiksi Algeriasta on löytynyt ns. Musta faarao, joka oli